Näytetään tekstit, joissa on tunniste koti. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste koti. Näytä kaikki tekstit

maanantai 4. maaliskuuta 2013

VALO

Onpas valoisaa! Eilen hymyilin, kun foreca kertoi todeksi sen, että aurinko tosiaankin nousee jo seitsemältä ja laskee vasta ilta kuudelta. Ihanaa. Meidän koti kylpee valossa ja erityisesti makuuhuone, johon aamuaurinko suuntaa ensimmäiset säteensä. Valo saa kodin elämään uudella tavalla, kun kaikki pinnat saa säteiden kautta uutta hehkua. Vuodenvaihteen Sveitsin reissulta äidin ostama lasinen enkeli tuikkii piirongin päällä ja muistuttaa olemassa olostaan. Hiljaiseloa muutaman kuukauden viettänyt pieni esine on nyt makuuhuoneen katseenvangitsija.

Kuva: Henri Sinisalmi

Toki valo näyttää asunnossa myös kurjat puolensa. Jotka jättäisin mieluusti näkemättä. Ikkunat on ihan nuhjusia ja pölyä tuntuu olevan joka nurkassa, vaikka kuinka putsaisi! Makuuhuoneen ikkunassa komeilee Ruska-koiran nenän jättämät maiseman ihailun jäljet.

Kuva: Henri Sinisalmi

Ajattelin ottaa vielä tovin rennosti. Jos sitten ensi viikolla.. 
Ystävä sanoi, että ikkunat kannattaa sitä paitsi pestä vasta kun kovat pakkaset on ohi!

Ihanaa alkavaa viikkoa kaikille!

perjantai 8. helmikuuta 2013

KOTSA

Koti on paras. Vaikka olinkin matkallani mielessäni sisustanut sen uuteen lookkiin, on ihana aina palata. Kaikki tuntuu helpommalta. Monesti kotiin tullessa sitä huokaisee, ihan kuin helpoitukseksi, että huh. Täällä on lupa olla miten päin vain, olla itsensä.  

Tässä paloja meidän OLOhuoneesta.


Haaveilen valkoisesta puulattiasta. Haaveilen toki myös vanhasta omakotitalosta, uudesta matosta, sohvapeitosta, tyynynpäälisistä ja verhoista. Olen kuitenkin kiitollinen isosta asunnosta ja ennen kaikkea ympäröivästä luonnosta. Tietty alakerran vanhasta rouvasta, joka muistuttaa pitämään askeleet keveänä. Rapussa mua puhutellaan perhosena.

Meidän olohuone ei ole aina ollut tämän näköinen. Sohvan takana oleva seinä oli kerran kultainen ja viereinen seinä lila. Huonekalut ovat käyneet jokaisessa nurkassa. Olohuone on myös käynyt makkarissa ja makkari työhuoneessa.


Kerronpa vielä sen, että tein eilne ihan super hyviä "keksejä".

Pussillinen viikunoita
Pussillinen cashewpähkinöitä
Hyppysellinen seesaminsiemeniä
Ripaus kookoshiutaleita
Loraus vettä
 -Bamixilla soseeksi.

Keksin reseptin, enkä oikeen tiennyt mitä soosille halusin tehdä. Sitä olisi sellaisenaan voinut levittää leipäselle. Käytin sen kuitenkin uunissa, jolloin koostumuksesta tuli keksimäinen. Laiton levyn paloiksi ja pakkaseen, säilyy siellä kovina levyinä ja maistuu ihanalle kylmänä! Nam.








lauantai 19. tammikuuta 2013

Tapaksen & lähdön makua


Olipas eilinen kiva! Meillä on kavereina semmonen ihana pariskunta, joka on vuoroin meillä ja me vuoroin niillä yökylässä. Eilen sitten oltiin meillä ja tehtiin tapaksia, nam!

 

Oli oliiveja, valkosipuleja, melonia, juustoa.. Itsetehtyjä valkosipulileipiä!  Ja vieraat toi mukanaan itsetehtyä hilloa ja lihaa. Olin viime viikolla päässyt maistelemaan upeita tahnoja ystävälläni, ja mun olikin pakko suhauttaa bamixilla oliivi- & hernetahnat.
Meidän pikku sohvapöytä oli niin koreana!



 Herkuttelun lomassa pidettiin toki palaveriakin vielä salaisena pysyvästä aiheesta.
Pelattiin tietysti aliasta! Eikä täysin vältetty parisuhdeneuvotteluja, vaikka parit olikin sekoitettu :)



Meillä kaikilla oli niin mukavaa!



Vieraat lähti. Henkkakin lähti kameran kanssa ja tulee huomenna. Jäätin kotiin, mä & Ruska-koira. 
Maanantain lähtö jo vähän jännittää. Kolme viikkoa on melko pitkä aika, enkä oikeen tiedä monetko sukat pitäisi pakata.. kun on vielä sukkiksetkin. Matkalaukun pohjalle on päätynyt maalauspaperia, maalit ja luontokirja. Ukulelenkin haluisin kaveriksi.

Lähden siis kolmeksi viikoksi Tanskaan Köpikseen tekemään opinnäytetyötäni erääseen päiväkotiin.  Katsaus tutkimusmenetelmiin ja koulukirjatkin voi pakata. 

Oletko käynyt Köpiksessä? 
Mitähän siellä tekisi yksikseen? 

Tervetuloa mukaan uudet lukijat :)

torstai 17. tammikuuta 2013

Torstai

Laiskotutti jo aamulla. Olin ollut liimautuneena sänkyyn muutaman päivän ajan, päästäkseni eroon mahapöpöstä. Tänä aamuna toivoin kuitenkin, että mielikuva liimauksesta oisi totta. 
Kömmin tahmein askelin kouluun. Nuokuin ensimmäisen luennon. Teemana oli sielullinen terveys, ja mietin, että pitääkseni omani tasapainossa, on löhöily takarivissä sallittua.



Ajoin laiskuuttani vieressä asuvalle siskolle autolla, jonka bensatankki huusi.
Loikoilin siskon tytöt kainalossa ja ajoin kotiin tankkaamatta.




Matkalaukku nauraa vanhat reissukamat suussaan ja uudet pitäisi pakata. Pyykkikasat, puhtaat & likaiset, kilpailee korkeammasta pinosta. Joulukoristeet makoilevat siellä täällä, ihan kun ne odottaisivat jotain. Jottei matot ilkkuisi, käärin ne seinustalle rullalle. Koiralla on juoksu. Sisko sanoi, että tyttöjen päiväkodissa on vesirokkoa ja tuumin, että niin on meilläkin.

Huomenna tulee vieraita. 

Tässä teille loikolijan soittolista (klick) spotifyssa, ei kuitenkaan järin pitkä, ettei sentään paikoille jumahdeta. 



keskiviikko 19. joulukuuta 2012

Joulun ja uuden blogin aikaa!

Päivä on kulkenut lauleskellessa! Olen vihdoin kerännyt rohkeutta ja karistanut itsekriittisyyden rippeet harteiltani. Muutama rohkaiseva ja kannustava lause lähimmäiseltäni ja tässä sitä ollaan, oman blogin äärellä :) Avoipuolisoni, Henkka, auttoi kansikuvan luomisessa. Kuva on pala meitä, siinä on yhdistetty maalauksiani Henkan valokuvaan. Ollaan tekemässä tämän kaltaista projektia yhdessä, ja aion jakaa sen kanssanne kunhan se tästä valmistuu. Näin joulun alla mulla on monta muutakin projektia meneillään samanaikaisesti. Opiskelijan arki kannustaa itsetekemiseen ja nyt kun joululomalla ollan oltu muutama päivä, alkaa lahjatkin löytää lopullista muotoaan.
Oikeasta yläreinasta löytyy linkki musiikkiblogiini. Kurkatkaahan sinne!

Tänä vuonna olen erityisen innostunut joulusta ja sen tunnelmasta. Oma kotikin hymyilee piparintuoksuisena kynttiläloisteessa! Kuvailin asuntoamme Henkan kameralla, joka ei vielä ole täysin tuttu minulle. Hieman kärsivällisyyttä ja malttia minulle ja Henkalle, niin eiköhän kuvatkin pääse tasolle, jolla itsekriittisyyden veijarit eivät seikkaile!



Piparista ja narusta syntyy kiva korttiteline!
Äidilta saadut Marimekon Purnukka verhot löysivät paikkansa keittiön purkkien vierestä.


Lisäsin muutaman kappaleen musiikkiblogiini :)




Rauhaisaa joulunaikaa ja tervetuloa mukaan kaikki tutut ja tuntemattomat!