Kesä jäi välistä. Noin vain unohtui. Vaan jos totta puhutaan, niin oikeesti oli se olemassa ja minäkin sen elin, ihan kaikinpuolin kokonaisena. Ja jos totuuteen haluaa kurkistaa, niin blogini on keikkunut turhanpäiväisyyden-, itsekeskeisyyden-, ja tarpeettomuuden-kiikkulaudalla. Hassua on kuitenkin se, että mikäli kiikkulaudan haluaa vakaaksi, saavutetaan tasapaino asettamalla sen kumpaankin päähän saman painoiset kapistukset. Eikä tässä kiikkulaudassa näin ole. Turhanpäiväisyys tovereineen istuu laudan toisessa päässä, jalat hiekkaan kaivautuneena, tasapainosta haikaillen.
Näin vain kävi. Ounastelin kylläkin näin käyvän.
Ja kun tänään kiikkulaudan miltein maahan lahonnut pää hivuttautui asteen ylöspäin, otin tilaisuudesta vaarin. Lähden tavoittelemaan tasapainoa. Kiikutaan sitten yhdessä epävarmoina pimenevissä syysilloissa; minä & mielitekoni.
.jpg) |
| Kuva: Henri Sinisalmi |
Elin siis kesän. Täytin vuosia ja tein juttuja, eniten kuitenkin töitä. Nikkaroimme ja valmistelimme pientä päiväkotia, joka sai syksyllä pieniä asukkeja. Minä sain syliini kasan pienimpiä. Tämä on varmasti osa syy hiljaiseloon. Aikaa ja ajatuksia on kulunut paljon itselle tärkeään, tärkeämpään.
 |
| Kuva: Henri Sinisalmi |
Keäskuussa tuulet puhalsi purjeet pulleiksi ja seilasimme Viroon.
 |
| Kuva: Henri Sinisalmi |
Tanssimme ystäviemme häissä. Kolmissa! Yksissä kaasona.
 |
| Kuva: Henri Sinisalmi |
Vietin ihanat synttärijuhlat ja Juhannuksen Kivinokassa. Tanssimme harmonikan tahdittamana ja pojat potki palloa rantahiekalla, aamuun asti. Kitara soi vielä taksia odotellessa ja aamulla olohuoneessamme nauroi kuusi kaveria. Kaksi takapihalla.
 |
| Kuva: Henri Sinisalmi |
Eniten nautin festareista.
Island in the sun Jurmossa,
High healing Sysmässä ja
Faces Gumnasissä.
Onnellisimmaksi teki ystävät, ennakkoluulottomuus, avoimuus ja aitous. Tanssit kallioilla pimenevissä kesäilloissa, öisillä pellolla nuotion ääreellä ja aamuauringon noustessa laivan kannella.
 |
| Kuva: Henri Sinisalmi |
Sinne meni ja jäljelle jäi tietoisuus siitä mitä tarvitsen. Kesä oli kokonainen ja antoi paljon. Tielleni valikoitui minun näköisiä hetkiä ja ihania ihmisiä. Tietää sitten miten elää jatkossa, kesänkin.
Syksy, lemppari vuodenaikani kaikista. Toi tullessaan sienimetsät, piittamattoman viileät aamuiset fillarimatkat, kaivatut sateet, kokoon kylmästä käpristyneet parveke kasvit ja enemmän minua.
